Kotitekoinen lakritsi

kotitekoinen lakritsi itse tehty

Kaikilla meillä on prioriteetteja. Talon syttyessä palamaan yksi pelastaa ensin lapsensa, toinen tarttuu valokuva-albumiin ja lemmikkiin ja juoksee ulos, kolmas valitsee ensitöikseen jonkun kivan puseron, kampaa hiuksensa ja laittaa vähän meikkiä, jotta näyttää hyvältä palomiehiä varten. Kaikki erittäin tärkeitä toimia tulipalon sattuessa.

Kuten olen aiemminkin todennut, oma suunnitelmani hätätilanteiden varalle on jähmettyä paikoilleni, laskea kymmeneen ja odottaa kuoleman suloista syleilyä. Nyt kaikki on kuitenkin muuttunut. Nyt minulla on jotain, minkä vuoksi elää. Nyt tulipalon sattuessa pelastaisin nämä kotitekoiset lakritsit.

Makeisten tekeminen kotioloissa on usein erittäin haastavaa, eikä tämä lakritsin tekeminen mikään helppo nakki ole, mutta lopputulos on yllättävän ”aidon” oloinen, erittäin mehevä ja herkullinen. En halua kehua näitä liikaa, joten sanon vain, että nämä ovat maailman parhaita karkkeja ja minun pitäisi saada jonkinlainen palkinto.

Ainekset:

1dl vettä

1,5dl tummaa ruokosokerisiirappia

4rkl tummaa ruokosokeria

4rkl raakalakritsijauhetta (tummaa jauhetta, EI vaaleaa maustelakritsia)

1rkl jauhettua anista

vehnäjauhoja

hyppysellinen suolaa

mustaa väriainetta

anisöljyä

Ohjeet:

Aloita kiehauttamalla vesi, siirappi, sokeri, lakritsijauhe, anis ja musta väriaine kattilassa. Väriainetta tarvitaan melko runsaasti, jotta valmiit lakritsit ovat kauniin mustia. Keitä seosta matalalla lämmöllä jatkuvasti sekoitellen muutaman minuutin ajan. Lisää vehnäjauhoja seokseen ruokalusikallinen kerrallaan ja sekoita lisäysten välissä ahkerasti. Jatka seoksen paahtamista kunnes vehnäjauhot kypsyvät ja seos muuttuu kiinteän tahmaiseksi köntiksi.

Kaavi seos kattilasta anisöljyllä sivellylle leivinpaperille ja taita leivinpaperin toinen puoli lakritsiseoksen päälle. Paina lakritsimassa litteäksi kiekoksi ja leikkaa se vielä pitkiksi viipaleiksi. Hiero kämmeniisi hieman anisöljyä tai rypsiöljyä ja pyörittele viipaleet kämmentesi välissä sileiksi pyöreiksi pötköiksi. Leikkaa haluamasi kokoisiin paloihin ja nauti.

Halutessasi voit kokeilla myös esimerkiksi chililakritsia lisäämällä hieman jauhettua chiliä tai cayennepippuria seokseen!

Mainokset

14 Comments

  1. Ooh, olet kyllä sankari! Ihan itte tehtyjä lakuja! Laitanpa tämän reseptin muistiin odottamaan sitä hetkeä (kaukaisessa tulevaisuudessa) kun minulla on aikaa ja jaksuja kokeilla itse.

    Tykkää

  2. Vau,onko nuo kuvan lakut sun tekemiä? Mulla on pari lakujuuritikkua ja olen niitä jauhanutkin ,ja joskus meinannut tehdäkin lakua,joten kiitos Jerry ohjeesta!

    Tykkää

  3. Mies teki eilen lakuja siten, että keitteli ensin paria lakujuuripalaa sokerin, veden ja jauhettujen anisten kera puolisen tuntia (no anikset lisättiin vasta loppuvaiheessa keittelyä). Muuten aika tuon tyyppisellä reseptillä mentiin. Anisöljykin tehtiin itse liottamalla juuri murskattuja aniksia rypsiöljyssä. Jauhoina tietysti spelttijauhot ja sokerina intiaanisokeri, siirappina oli vaahterasiirappi. Nam!

    Tykkää

  4. Testasin reseptiä tänään. Maku ja koostumus muistuttaa Kick -patukkaa. Eli voimakas maku ja koostumus kova. Oliko tarkoitus, että on enemmän Kouvolan lakritsi -tyyppistä? Ne ovat nimittäin aivan loistavia! Keitinköhän liian pitkään ”taikinaa”? Jauhoja tuli tuohon n.2,5dl.

    Tykkää

    1. Herkulliset Kouvolan lakritsit itselläni oli esikuvana, ja omat lakuni olivat kyllä melko pehmeitä ja meheviä. Voi siis olla, että keitit taikinaa hieman liian pitkään.

      Taikina kannattaa poistaa kattilasta heti kun se on riittävän kiinteä pysymään koossa yhtenä palana, jotta siitä ei haihdu liikaa nestettä ja jotta lopputulos ei ole liian kova. Ei silti, kyllä itselleni Kick-tyyliset lakutkin maistuisi…

      Tykkää

  5. Heips!
    Ihana ohje, tein tänään mutta taisin laittaa liian vähän jauhoja.. mikähän olisi hyvä määrä? Ohjeessahan mainitaan vain vehnäjauhoja 😀 kouvolan lakut esikuvana ja nyt tuli kyllä enemmän
    lakukastiketta😄

    Tykkää

    1. Hitto kun en mitenkään muista, paljonko jauhoja lakuihin yleensä laitan. Sen verran paljon kuitenkin, että koostumus on selkeästi kiinteä jo silloin kun seoksen siirtää pois lämmöltä.

      Seuraavalla kerralla pitää kirjoittaa tarkemmat mittasuhteet ehdottomasti muistiin, yleensä sitä on vaan niin innoissaan herkuista ettei malta…

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s