Olen oppinut jo aikoja sitten, että täydellisyyden tavoittelu on täydellistä ajanhukkaa. Välillä kaltaiseni perfektionistin on sitä kuitenkin vaikea muistaa. Huomaan kerta toisensa jälkeen torjuvani asioita, jotka eivät ole juuri sellaisia kuin haluaisin. Joskus pitää kuitenkin tyytyä tarpeeksi hyvään tai tehdä oma parhaansa, vaikkei se olisikaan täydellistä.
Kaikesta alkujaarittelusta huolimatta pidän kynsin hampain kiinni väitteestäni – nämä suklaahippukeksit ovat täydellisiä. Ne ovat paksuja ja meheviä, täydellisen rapeita päältä ja sitkeitä sisältä, täynnä herkullista tummaa suklaata ja kermaisaa valkosuklaata… Jos tämä ei ole täydellisyyttä niin mikään ei ole.
Täydellisyydestä puheen ollen… Tämä on 180. kirjoitus, jonka tähän blogiin kirjoitan. Vähintään 50% teksteistä sisältää jonkinlaisia kirjoitusvirheitä ja tässäkin tekstissä on niitä varmaan useampi. Olen ollut äänessä paljon. Olen jaaritellut kakuista ja kekseistä ja kaikista niiden ohella tapahtuneista seikkailuista. Elämästäni. Reseptit tai tekstit eivät ole aina olleet täydellisiä. Seikkailutkaan eivät ole aina olleet täydellisiä eikä elämäni ole täydellinen. Se on kuitenkin tarpeeksi hyvä.
Nyt haluaisin vaihtelun vuoksi kuulla myös Teistä, jotka näitä juttuja mahdollisesti luette. Tiedän kyllä, että kaikilla on parempaakin tekemistä kuin totella minun toiveitani, mutta olisin erittäin onnellinen jos käyttäisitte hetken päivästänne siihen, että kommentoitte tähän tekstiin ja kerrotte minulle, ketkä näitä epätäydellisiä löpinöitäni lukevat. Voit kertoa elämäntarinasi, esittää kysymyksiä tai toiveita tuleviin postauksiin tai vaikka käskeä minun olla välillä hiljaa. Voit myös kertoa vain nimesi tai sanoa moi. Ei tarvitse tällä kommentillakaan pyrkiä täydellisyyteen.
Ja nyt takaisin näihin kekseihin…
Ainekset:
125g pehmeää voita
1rkl mantelivoita
1dl tummaa ruokosokeria
0,5dl sokeria
1 kananmuna
runsaasti vaniljaa
hitunen neilikkaa, muskottipähkinää, kanelia
3dl vehnäjauhoja (voit myös korvata osan mantelijauhoilla)
1rkl maissitärkkelystä
n. 75g suklaamuruja, valkoista ja tummaa
Ohjeet:
Aloita sekoittamalla voi, mantelivoi sekä sokerit huolellisesti yhteen. Lisää joukkoon kananmuna ja sekoita huolellisesti. Lisää joukkoon vielä kuivat ainekset ja taittele lopuksi joukkoon ronskisti rouhitut suklaat. Anna taikinan viilentyä jääkaapissa vähintään tunti, mahdollisesti jopa yön yli.
Jaa taikina suurinpiirtein 12 osaan, muotoile kämmenissä paksuiksi kiekoiksi ja aseta leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Paista 180-asteisessa uunissa noin 12-14 minuuttia, kunnes keksit tummuvat hieman ja ovat selkeästi kiinteitä reunoilta. Anna jäähtyä ja nauti!
Luen blogiasi varmaan päivittäin ja tykkään kaikista resepteistä.. nämä suklaakeksitkin kuulostaa tosi hyvältä, on ne ainakin melkein täydellisiä!
TykkääTykkää
Tosi kiva kuulla! Nämä keksit ovat oikeasti kyllä todella hyviä, ja ainakin melkein täydellisiä!
TykkääTykkää
Herkullisilta näyttää nuo cookiet!
TykkääTykkää
Kiitos!
TykkääTykkää
Täydellisyys on yliarvostettua
TykkääTykkää
Kaikki on yliarvostettua
TykkääTykkää
Onpa maukkan näköiset keksit ja ihania kaikki muutkin herkkureseptit, minä mielelläni näitä luen!
TykkääTykkää
Kiitos, kiva kuulla!
TykkääTykkää
Toive tulevaan postaukseen: juustokakkuja!!
TykkääTykkää
Juustokakkuja tulee alkukesästä aivan varmasti lisää, ja muutamia tosi hyviä jo löytyykin!
TykkääTykkää
Minä luin aikoinaan juttujasi Anton&Antonin sivuilla ja nyt sitten täällä:)
TykkääTykkää
Kiva tietää, että oot ollut mukana jo Anton&Antonin ”alkulähteiltä” asti!
TykkääTykkää
Vastataksesi kyselyysi, tassa jotain lukijaprofiilia: Ulkosuomalainen blogin lukija maasta, jonka presidentti (pari vuosikymmenta sitten) mietti, etta ”miten hallita maata,jossa on yli 258 erilaista juustotyyppia”? 🙂 Syon kasvispainotteisesti (raakaa, vegaania, all goes). Mottoni: kaikesta ruoasta saa herkullista chililla tai juustolla (ei siis sattumaa, etta olen toistaiseksi paatynyt Ranskaan). Olen kokeillut jo useampaa pasta- ja leivontareseptia blogistasi. Palsternakkakakku sai erityisesti kehuja. Arrabiatta pesto oli niin arrabiataa, etta meinasi hiukset lahtea (laitoin lansiafrikkalaista chilia, joka olikin hiukka tulista…)
TykkääTykkää
Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen siitä, että palsternakkakakku on levinnyt jo kansainväliseksi suosikiksi!
Chilin ja juuston nimiin vannon itsekin, ja luultavasti olen ekalle niin turta ettei edes arrabiatta enää tunnu missään…
TykkääTykkää
Maukkaita ruokia ja hyvännäköisiä kuvia! T.ruokafanisi Malmilta
TykkääTykkää
Kiitos, aurinkoa Malmille!
TykkääTykkää
Kysymys: miten paljon on ”hitunen” neilikkaa, muskottipähkinää, kanelia?
TykkääTykkää
Se on sellainen pikku nipistys… Sanotaan vaikka, että noita kolmea yhteensä teelusikallinen voisi olla sopiva määrä!
TykkääTykkää
Selvä, kiitos vastauksesta!
TykkääTykkää
Ai niin ja tuli todella hyviä pipareita, kiitos reseptistä! Aiemmin ovat tällaiset tupanneet aina sulamaan yhdeksi levyksi tai olleet liian ohuita, mutta tuo oli hyvä vinkki että viilentää taikinan ensin jääkaapissa.
TykkääTykkää
Kiva kuulla, että onnistuivat hyvin!
TykkääTykkää
Moi. Mä olen vegaani enkä yleensä jaksa seurata sekasyöjien blogeja ollenkaan. Sun teksti on kuitenkin sopivalla tavalla kuivaa ja hauskaa, joten olen viihtynyt täällä. Monesti teksti on kiinnostavampi kuin resepti, mutta toki olen useamman kerran iloisesti yllättynyt vegeresepteistä, viimeisimpänä se upea voileipä. Jatka vaan samaan malliin!
TykkääTykkää
Hahaa, kiitos! Kiva tietää, että jollain muulla on yhtä kuiva ja kieroutunut huumorintaju kuin itsellä!
TykkääTykkää
Allekirjoitan taysin -tuo SKn teksti voisi olla myos omasta kynastani. Jatka samaan malliin.
TykkääTykkää