Aihearkisto: Leivät

Piadina

Tässä on lähiaikoina pyörinyt kaikenlaisia menneisyyden kummituksia ympärillä, jotkut niistä huonoin ja jotkut yllättävän hyvin seurauksin. Samalla olen päätynyt muistelemaan menneitä, varsinkin italialaista ensirakkauttani, joka kymmenen vuotta sitten muutti elämäni esitellessään minulle herkun nimeltä piadina.

Roomalainen piadina on yksi italialaisten suosituimmista katuruoista. Se on ohut vehnäleipä, tavallaan kuin italialainen rieska. Piadinan täytteeksi voi valita oikeastaan mitä tahansa, perinteisesti italialaiset päätyvät useimmiten jonkinlaiseen kinkun ja juuston yhdistelmään. Oma suosikkini on ehdottomasti seuraava: pesto genovese, taleggio, bresaola, basilika ja chili.

Loputtomien vaihtoehtojen äärellä kannattaa kuitenkin löytää juuri se oma suosikki!

Ainekset:

6dl vehnäjauhoja

1rkl kuivahiivaa

ripaus sokeria ja suolaa

1dl vettä

1dl maitoa

100g laardia (tai 2-3rkl oliiviöljyä)

Ohjeet:

Sekoita kuivat ainekset kulhossa. Lisää vesi sekä laardi tai oliiviöljy ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Vaivaa taikinaa huolellisesti ja anna kohota liinalla peitettynä puolisen tuntia.

Jaa taikina 6-8 osaan ja kauli jauhotetulla alustalla ohuiksi letuiksi. Paista piadina-lettuja kuumalla pannulla pari minuuttia molemmin puolin. Töki haarukalla varovaisesti lettuihin pieniä reikiä paistaessa, jotta ne kypsyvät tasaisesti ja nopeasti.

Halutessasi voit vielä paistaa leivät uudelleen öljyssä sen jälkeen kun olet lisännyt täytteet!

Avainsanat: , , ,

PBPC – sandwich

PBPC Sandwich

PMMP:n Kesäkaverit-biisi pääsi tänä vuonna jo kunnioitettavaan kymmenen vuoden ikään, mutta minulla se soi yhä päässä aina kesän alusta loppuun. Ja yhä tekee mieli metsästää niitä kesäkavereita.

Kesäkaveri on siis sellainen ihminen, jonka sukunimeä ei välttämättä muista ja josta ei välttämättä tiedä kaikkea (tai juuri mitään), mutta jonka kanssa kuitenkin muodostaa syvällisen (ja useimmiten vain hetkellisen) kontaktin kesähuumassa. Itselläni on jonkinasteisia kesäkavereita ollut useimpina kesinä, jo ennen tuota biisiäkin. Toki näin aikuisiällä ne kesäkaverit ovat ehkä luonteeltaan vähän erilaisia kuin lapsena. Vähemmän pelejä, enemmän alastomuutta.

Kesäkavereista voi olla paljon muutakin iloa kuin jaettu alastomuus. Yhdeltä tämän vuoden kesäkaveriltani opin nimittäin tästä hämmentävän omituisesta ja yllättävän maukkaasta leivästä. PBPC eli Peanut Butter, Pickle & Cheese Sandwich saattaa ajatuksena oudoksuttaa aluksi, mutta heti ensimmäisellä haukkauksella sen kanssa muodostaa syvällisen hetkellisen kontaktin.

Peanut butter pickle cheese sandwich

Ainekset:

2 viipaletta täysjyväpaahtoleipää

3-4rkl maapähkinävoita

runsas annos suolakurkkuja

runsas annos juustoraastetta (esim. Cheddar tai Gouda toimivat mainiosti)

lisäksi: voita

Ohjeet:

Aloita voitelemalla leipäviipaleet anteliaasti maapähkinävoilla. Ripottele päälle hieman juustoraastetta, lätki päälle suolakurkkuviipaleita ja viimeistele vielä uudella kerroksella juustoraastetta. Paina leivät tiiviisti yhteen ja voitele ulkopuolelta molemmin puolin huoneenlämpöisellä voilla.

Paista kuumalla pannulla kunnes leipä on molemmin puolin kullanruskea ja juusto on sulanut.

Nauti.

Avainsanat: , , , , , ,

Karjalan porkkanapiirakat

karjalanpiirakat porkkana

En ole täysin varma, mitä mieltä olen suomalaisuudesta. Tavallaan olen aina ollut ylpeä suomalaisuudestani ja varsinkin pohjoismaalaisuudestani. Toisaalta olen täysin vieraantunut tämänhetkisestä kulttuurista ja elämäntavasta ja valitettavan usein jopa häpeän kotimaatani. En etsimälläkään löydä yhtäläisyyksiä itsestäni ja kantasuomalaisista, paitsi ehkä sen etten juurikaan nauti ihmisten kanssa rupattelusta ellen ole päissäni.

Suomalaiset perinneruoat ovat kuitenkin lähiaikoina löytäneet tiensä sydämeeni. Niihinkin päätyy kuitenkin omassa keittiössäni aina pieni ripaus eksotiikkaa. Viime viikolla tuli jo todettua ettei minulla ole minkäänlaista moraalista estettä lisätä porkkanaa runebergintorttuihin, joten ei varmaan tule enää yllätyksenä, että tällä kertaa porkkanaa löytyy myös karjalanpiirakoista.

Karjalaista perimää omaava tuttavani sanoi ettei porkkana-karjalanpiirakoita saisi sillä nimellä kutsua, ovat kuulemma jotain aivan muuta. Kovasti ne kuitenkin karjalanpiirakoita muistuttavat ainakin vieraantuneen länsirannikkolaisen silmin. Ja samapa tuo, minua eivät alueelliset perinteet estä, lisään porkkanaa mihin haluan, koska yolo ja niin edelleen. Tärkeintähän on se, että nämä ovat tolkuttoman hyviä!

Ainekset:

2dl kylmää vettä

2dl ruisjauhoja

2dl vehnäjauhoja

25g voita

täytteeseen:

4dl vettä

4dl puuroriisiä

1dl soseutettua porkkanaa

1,5l täysmaitoa

hyppysellinen suolaa

voiteluun:

25g sulatettua voita

1dl maitoa

Ohjeet:

Aloita valmistamalla riisipuurotäyte – voit hyvin mielin tehdä sen vaikka jo edellisenä päivänä. Kypsennä porkkanat pehmeiksi joko höyryttämällä tai keittämällä ja soseuta sileäksi.

Sekoita vesi ja riisi kattilassa ja keitä kunnes vesi on haihtunut. Lisää maitoa pari desiä kerrallaan ja anna imeytyä riisiin. Keitä jatkuvasti, jotta puuro ei pala pohjaan. Sekoita porkkanasose joukkoon, mausta suolalla ja anna jäähtyä.

Valmista piirakoiden pohja sekoittamalla jauhot veden joukkoon kulhossa. Lisää lopuksi kylmä kuutioitu voi ja vaivaa sileäksi taikinaksi. Lisää tarvittaessa jauhoja ruokalusikallinen kerrallaan jos taikina tarttuu liikaa sormiin.

Jaa taikina 30-40 osaan, pyörittele kämmenissä palloiksi ja kaulitse jauhotetulla pinnalla mahdollisimman ohueksi. Levitä pari ruokalusikallista riisipuuroa pohjalle, melko pitkälle reunoihin asti. Taita pohja reunoista n. 2cm riisitäytteen päälle ja rypytä nipistelemällä.

Voitele piirakat voi-maitoseoksella ja paista 275-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia, kunnes piirakat ja niiden reunat tummenevat hitusen. Piirakat säilyvät mahtavan pehmeinä ja herkullisina kunhan ne on muovikelmuun pakattu.

Avainsanat: , , ,

Spam Sandwich / Street Food

spam sandwich street food

Spam eli säilykeliha oli iso osa kaikkien 90-lukulaisten lapsuutta, tai ainakin se oli suunnattoman iso osa omaa lapsuuttani. Sitä syötiin suurella antaumuksella aina Kanariansaarilla apartamentosissa, denimhaalarit päällä, Will Smithin räpit tai Power Rangers taustalla.

Trendit ovat aina syklisiä, aivan kuten oikeastaan kaikki muukin. Power Rangers -elokuvaa aletaan kuvata keväällä, Will Smith on lähdössä maailmankiertueelle kesällä ja minä aion tietenkin olla paikalla farkkuhaalareissa. Miksei siis samalla vetäisi lounaaksi säilykelihaleipää?

Mikko Takalan ja Sami Rekolan Street Food -keittokirja antoi idean tähän nerokkaaseen leipään, joka on hämäävän yksinkertainen, hämmentävän herkullinen ja ilmeisesti iso juttu Portlandin katuruoka-skenessä. Kirjasta löytyy myös monia muita mahtavia herkkuja aina Singaporesta Texasiin ja San Franciscosta San Sebastianiin. Kaltaiselleni katuruokafanille tämä kirja on ankean talven pelastus!

Ainekset: (ohje kahdelle)

1tlk sika-nauta-säilykelihaa

1dl majoneesia

3rkl srirachaa

2 salottisipulia

4 kananmunaa

silputtua ruohosipulia ja/tai basilikaa

2 pehmeää vehnäsämpylää tai ciabattaa

Ohjeet:

Sekoita majoneesi ja sriracha huolellisesti yhteen. Leikkaa säilykeliha ohuiksi viipaleiksi ja paista öljytyllä pannulla molemmin puolin rapeiksi ja tummiksi. Viipaloi salottisipulit ja kuullota nopeasti pannulla lihan kanssa. Paista kananmunat sunny side up eli vain toiselta puolelta. Paahda leipiä muutaman minuutin ajan mahdollisimman kuumassa uunissa. Levitä lämpimien leipien sisäpinnoille runsas annos sriracha-majoneesia, kasaa päälle sipuli, spam, kananmunat ja lopuksi silputtu ruohosipuli tai basilika. Nauti lämpimänä.

Ohje on kevyt muunnelma Street Food -kirjasta, joka on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Avainsanat: , , , , ,

Karjalanpiirakat

karjalanpiirakat

En nyt lähtisi sanomaan, että minulla on juuri mitään yhteistä perus-suomalaisen kansan kanssa. Rehellisesti sanottuna olen lähiaikoina tuntenut vieraantuvani enemmän ja enemmän tästä maasta ja sen omituisista tavoista.

Samalla olen kuitenkin löytänyt suomalaiset perinneruoat ja lämmennyt niille hieman liikaakin. Kokeilin jopa kaalilaatikkoa, eikä sekään pahaa ollut. Ei vaan maistunut millekään. Karjalanpiirakat ovat tietenkin jo pitkään olleet suuria suosikkejani, koska olen elossa ja minulla on suu. Niissä näköjään pätee myös se perinteinen – kotitekoiset ovat vielä parempia kuin kaupasta ostetut!

Olin suunnitellut omien karjalanpiirakoiden väsäämistä jo vuosia, mutta aina joku kertoi kauhutarinoita siitä, miten kamalan työlästä niiden tekeminen on. No, ei se nyt ihan niin kyllä ole. Eipä näihin muuta tarvita kuin riisipuuron keittäminen ja yksinkertaisen ruistaikinan vaivaaminen. Piirakoista tuli suhteellisen normaalin näköisiäkin, vaikka sorminäppäryyteni on jokseenkin samalla tasolla kalojen kanssa.

Ainekset:

2dl kylmää vettä

2dl ruisjauhoja

2dl vehnäjauhoja

25g voita

täytteeseen:

4dl vettä

4dl puuroriisiä

1,5l täysmaitoa

hyppysellinen suolaa

voiteluun:

25g sulatettua voita

1dl maitoa

Ohjeet:

Aloita valmistamalla riisipuurotäyte – voit hyvin mielin tehdä sen vaikka jo edellisenä päivänä. Sekoita ensin vesi ja riisi kattilassa ja keitä kunnes vesi on haihtunut. Lisää maitoa pari desiä kerrallaan ja anna imeytyä riisiin. Keitä jatkuvasti, jotta puuro ei pala pohjaan. Mausta suolalla ja anna jäähtyä.

Valmista piirakoiden pohja sekoittamalla jauhot veden joukkoon kulhossa. Lisää lopuksi kylmä kuutioitu voi ja vaivaa sileäksi taikinaksi. Lisää tarvittaessa jauhoja ruokalusikallinen kerrallaan jos taikina tarttuu liikaa sormiin.

Jaa taikina 30-40 osaan, pyörittele kämmenissä palloiksi ja kaulitse jauhotetulla pinnalla mahdollisimman ohueksi. Levitä pari ruokalusikallista riisipuuroa pohjalle, melko pitkälle reunoihin asti. Taita pohja reunoista n. 2cm riisitäytteen päälle ja rypytä nipistelemällä.

Voitele piirakat voi-maitoseoksella ja paista 275-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia, kunnes piirakat ja niiden reunat tummenevat hitusen. Piirakat säilyvät mahtavan pehmeinä ja herkullisina kunhan ne on muovikelmuun pakattu.

Avainsanat: ,