Hetkinen, miten nyt on muka jo joulukuu? En huomannut edes marraskuun alkavan vielä ja nyt pitäisi muka yhtäkkiä sietää kaameita joululauluja jokaikisessä kaupassa seuraavat kolme viikkoa. Tunnen jo kyynerpäät (tai lastenkärryt) edellä kulkevat stressaantuneet joulushoppailijat kylkiluissani. Alan ymmärtää, miksi joulun alla juodaan niin paljon hehkuviiniä.
Itse yritin kyllä tänä vuonna virittäytyä joulutunnelmaankin – tein elämäni toisen piparkakkutalon. Ensimmäinen yritys oli kaikin tavoin karvas epäonnistuminen, eikä tällä jälkimmäisellä kerrallakaan kyllä mitään suurta voiton tunnetta tullut. No, yritinpä kuitenkin. On sentään erkkeri-ikkunat ja itse tehdyt kuusipuut edustalla ja sisälle saa kynttilöitäkin!
On myös hyvä muistaa, että piparkakkukyläni ei ole tarkoituskaan olla perinteinen ja funktionaalinen piparitalo. Sen sijaan luomukseni on oma tulkintani ja näkemykseni 1800-luvun eurooppalaisesta kylästä Hollywood-lavasteina piparkakkutalona. Se on taidetta.
Hienohan siitä tuli. Ja kyllä, hehkuviini on parasta joulukuussa!
TykkääTykkää
Hahaa, kiitos! Hieno saattaa olla voimakas sana, mutta arvostan silti!
TykkääTykkää
Eihän tuo nyt niin ruma ole.
TykkääTykkää
No kiitos, useimmiten se rumuus taitaa kauneuden tavoin ollakin katsojan silmissä…
TykkääTykkää
Se on niin ruma, että se on kertakaikkisen tyrmäävän ihana. Pilkuntarkka pikeerikuorrutus on p***eestä. Tai sitten niiden tekijöillä on yliluonnollisia kykyjä!
TykkääTykkää
Haha, totta!
TykkääTykkää
Sievä tuo on, etenkin mun viimevuotiseen verrattuna, rantabungalow oli oman rimani komein alitus :D. Maukkain sen sijaan on ollut kokonaan lakritsista tehty, se sentään tuli syötyä :).
TykkääTykkää
Oi, lakritsista tehty kuulostaa nerokkaalta, pakko kokeilla!
TykkääTykkää