Gorgonzola-jäätelö

Minulla on paha tapa muovata persoonallisuuttani aina sen mukaan, mistä potentiaaliset heilani ovat kiinnostuneet. Jos tapailen japanilaista kulttuuria fanittavaa insinööriä, alan katsoa urakalla anime-sarjoja samalla kun tutustun avaruustekniikan alkeisiin; jos taas tapailen innokasta maratoonaria, alan lenkkeillä ahkerasti ja sijoitan pienen omaisuuden urheiluvaatteisiin.

Yksi asia elämässäni ja persoonassani on kuitenkin ollut aina läsnä: rakastan juustoa. Saatan kyllä tilata vegepizzan jos yritän parhaillaan hurmata kasvissyöjää (vaikka kuinka tekisi mieli jotain salami-pekoni-mätkyä), mutta vegaania minusta ei saa ikinä.

Juusto on minulle niin tärkeää, että se on läsnä kaikessa. Myös jäätelössä. Tässä pehmeän aromikkaassa gorgonzola-jäätelössä on vain hento sinihomejuuston vivahde, mutta se ei ole kaikkien makuun. Kaltaisilleni juustofanaatikoille se saattaa kuitenkin olla unelmien täyttymys…

Ainekset:

100g pehmeää gorgonzola-juustoa

2,5dl täysmaitoa

2,5dl kermaa

1dl ruokosokeria

(hitunen vaniljaa)

Sekoita gorgonzola, maito ja kerma sekä sokeri pienessä kattilassa ja kiehauta varovaisesti. Kaada seos siivilän läpi kulhoon ja jäähdytä jääkaappikylmäksi. Mausta halutessasi vaniljalla, käsittele jäätelökoneessa sileäksi seokseksi ja siirrä vielä pakastimeen hyytymään. Kokeile esimerkiksi omenapiirakan tai päärynäkakun seuralaisena!

 

Avainsanat: , ,

Maukkaan mausteinen omenapiirakka

Tämä kesä alkoi tosissaan vasta tuossa kymmenisen minuuttia sitten, joten en todellakaan ole millään tasolla valmis myöntämään, että se olisi muka jo hiipumassa. Aivan kuin elämässä yleensä, aion valehdella itselleni ja uskoa, että paras on vielä edessä. Ollaanhan nyt tosin jo elokuun puolella, mutta onneksi tässä on sentään pari kuukautta vielä antoisaa shortsikautta jäljellä!

Elokuussa on myös se hyvä puoli, että sesongissa on muutakin kesäpurtavaa kuin mansikat ja kirsikat. Omenat alkavat tässä kuussa olla parhaillaan, ja se tarkoittaa tietenkin vain yhtä asiaa: omenapiirakkaa.

Ainekset:

100g voita, kuutioituna

1dl ruokosokeria

2dl vehnäjauhoja

runsas ripaus vaniljaa, kanelia ja kardemummaa

kourallinen rouhittuja saksanpähkinöitä

täytteeseen:

750g omenoita

50g sulatettua voita

1dl ruokosokeria

runsas ripaus kanelia ja muskottipähkinää

puolikkaan sitruunan mehu

glaseeraus:

50g sulatettua voita

1-2rkl maitoa

n. 200g tomusokeria

Ohjeet:

Sekoita voi, sokeri, jauhot, mausteet ja rouhitut saksanpähkinät huolellisesti yhteen. Painele 2/3 seoksesta leivinpaperilla päällystetyn kakkuvuoan tai pienehkön uunivuoan pohjalle ja reunoille tasaisesti ja heitä hetkeksi jääkaappiin viilenemään.

Paista kylmää piiraspohjaa 180-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Pohjan kypsyessä ehdit valmistella täytteen. Kuori ja pilko omenat. Sekoita omenat yhteen voisulan, sokerin, mausteiden ja sitruunamehun kanssa. Levitä täyte tasaisesti piiraspohjan päälle ja nipistele loppu taikina täytteen päälle muruiksi. Jatka kypsentämistä 180-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia, kunnes piiras alkaa tummua kauniisti päältä.

Anna jäähtyä hieman, viimeistele glaseerauksella ja nauti!

 

Avainsanat: , , ,

Piadina

Tässä on lähiaikoina pyörinyt kaikenlaisia menneisyyden kummituksia ympärillä, jotkut niistä huonoin ja jotkut yllättävän hyvin seurauksin. Samalla olen päätynyt muistelemaan menneitä, varsinkin italialaista ensirakkauttani, joka kymmenen vuotta sitten muutti elämäni esitellessään minulle herkun nimeltä piadina.

Roomalainen piadina on yksi italialaisten suosituimmista katuruoista. Se on ohut vehnäleipä, tavallaan kuin italialainen rieska. Piadinan täytteeksi voi valita oikeastaan mitä tahansa, perinteisesti italialaiset päätyvät useimmiten jonkinlaiseen kinkun ja juuston yhdistelmään. Oma suosikkini on ehdottomasti seuraava: pesto genovese, taleggio, bresaola, basilika ja chili.

Loputtomien vaihtoehtojen äärellä kannattaa kuitenkin löytää juuri se oma suosikki!

Ainekset:

6dl vehnäjauhoja

1rkl kuivahiivaa

ripaus sokeria ja suolaa

1dl vettä

1dl maitoa

100g laardia (tai 2-3rkl oliiviöljyä)

Ohjeet:

Sekoita kuivat ainekset kulhossa. Lisää vesi sekä laardi tai oliiviöljy ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Vaivaa taikinaa huolellisesti ja anna kohota liinalla peitettynä puolisen tuntia.

Jaa taikina 6-8 osaan ja kauli jauhotetulla alustalla ohuiksi letuiksi. Paista piadina-lettuja kuumalla pannulla pari minuuttia molemmin puolin. Töki haarukalla varovaisesti lettuihin pieniä reikiä paistaessa, jotta ne kypsyvät tasaisesti ja nopeasti.

Halutessasi voit vielä paistaa leivät uudelleen öljyssä sen jälkeen kun olet lisännyt täytteet!

Avainsanat: , , ,

Rudeboy Cookies: Rommirusina-kaurakeksit

Hong Kong jätti minulle hämmentävän paljon hyviä muistoja, mutta ruoan osalta kaupunki ei kohdellut minua aina hyvin. Se johtuu luultavasti liiallisesta seikkailunhalustani; kokeilin liian rohkeasti kaikkea liian erikoista. Yksi herkku matkasta jäi kuitenkin erittäin vahvasti mieleen: rudeboy cookies.

Hongkongilainen Elephant Grounds -kahvila on tunnettu mahtavista ice cream sandwicheistaan, joissa jäätelö saa ympärilleen mitä herkullisempia keksejä. Oma suosikkini oli rommirusina-kaurakeksi, joka oli jostain syystä saanut nimen rudeboy.

Ainekset:

100g rusinoita

1dl tummaa rommia

+

1,5dl rypsiöljyä

2dl ruokosokeria

1 kananmuna

oman maun mukaan kanelia, kardemummaa, vaniljaa

1dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

5dl kaurahiutaleita

Ohjeet:

Liota rusinoita rommissa yön yli.

Sekoita öljy, sokeri ja kananmuna yhteen. Lisää kuivat ainekset ja sekoita huolellisesti yhteen. Sekoita lopuksi joukkoon myös rommirusinat, mutta vain pieni ripaus itse rommia. Lopun rommin voit käyttää muussa ruoanlaitossa tai hörppiä päivääsi piristämään.

Muotoile pieniksi palloiksi leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja paista 180-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, kunnes keksit tummuvat nätisti. Kokeile myös lämpimänä!

 

Avainsanat: , , , ,

Lime-inkivääri-toscakakku

Toscakakku tuo mieleen lapsuuteni Raumalla. Sitä oli aina tarjolla juhlissa, joskus myös arjessa. Pullukalle pikkupojalle se itsessään riitti jo juhlan aiheeksi. Se lapsuus on jo kaukana menneisyydessä, mutta intohimoni toscaa kohtaan ei ole laantunut ollenkaan.

Elämääni ilmestyi hiljattain uusi guatemalalainen ystävä, jolle olen innokkaana esitellyt suomalaista kulttuuria ja keittiötä. Luonnollisesti tein hänelle heti alkuun toscakakkua. Täysin perinteisen kakun sijaan päätin kokeilla tätä limellä ja inkiväärillä raikastettua kesäversiota, joka osoittautui käsittämättömän herkulliseksi. En ole varma, onnistuinko vakuuttamaan guatemalalaista suomalaisten kakkujen laadusta, mutta itseni ainakin hurmasin!

Ainekset:

2 kananmunaa

2dl sokeria

1 limen raastettu kuori

1dl kuohukermaa

75g sulatettua voita

2dl mantelijauhetta

2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

1-2tl jauhettua inkivääriä

runsas ripaus kardemummaa ja vaniljaa

tosca-kuorrutukseen:

100g voita

1dl kuohukermaa

2,5dl sokeria

150g mantelilastuja

Ohjeet:

Aloita vatkaamalla kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita seuraavaksi joukkoon sitrushedelmien raastettu kuori, kerma sekä voisula ja sekoita huolellisesti. Lisää keskenään sekoitetut kuivat ainekset ja sekoita varovaisesti. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 180-asteisessa uunissa 25 minuuttia.

Valmista kakkupohjan kypsyessä tosca-kuorrutus. Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja kiehauta. Hämmennä seosta muutaman minuutin ajan kunnes se alkaa kiinteytyä ja tummua hieman. Kaada kakkupohjan päälle tasaisena kerroksena ja paista vielä 10-15 minuutin ajan, kunnes tosca on tummunut kauniin kullanruskeaksi. Anna jäähtyä ennen nauttimista.

 

Avainsanat: , ,