Tässä vuosien varrella on kertynyt pahoja tapoja aikamoinen liuta. Yksi pahimmista on se, että lykkään aina kaikkea ”ensi viikolle” tai ”ensi kesälle”, pahimmassa tapauksessa jopa sinne ”seuraavaan elämään”.
Tämän alkukesän aikana olen kuitenkin tehnyt itseni ylpeäksi ja toteuttanut hyvässä seurassa kaikenlaisia mahtavia kesäseikkailuja, jotka viime kesältä jäivät rästiin. Kohokohtia tässä kesässä on ollut jo nyt useita, mutta ehkä toistaiseksi suurin elämys oli kuitenkin se kun pääsin viimein kahlaamaan yhdeltä helsinkiläissaarelta toiselle. Tarkka paikka jää salaisuudeksi, koska en halua koko kaupungin saapuvan kutupaikalleni piknikpaikalleni.
Yritin samaa retkeä jo viime kesän puolella, mutta silloin kahlaus jäi puolitiehen kun nousuveden ja kehnon kesän yhdistelmä vei erittäin kylmää vettä erittäin arkoihin paikkoihin. Onneksi nyt on hyvä kesä.
Kakkua + sirkushuveja 